Migreeni

> Migreeni
Johdanto

Kuinka monet kärisvät migreenistä?

Mikä laukaisee migreenin?

Diagnosointi

Hoito

Kysymyksiä ja vastauksia


> Linkkejä
Kansainvälinen päänsärky-yhdistys

Eurooppalainen päänsärkyliitto

Yhdysvaltain kansallinen päänsärkysäätiö

Yhdysvaltain päänsärky-yhdistys

Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys

Italialainen päänsärkyopin yhdistys (SISC)

Norjalainen migreeniyhdistys, Norja

Suomen migreeniyhdistys

Tanskalainen migreeniyhdistys

Migreenitoiminta



Kysymyksiä ja vastauksia

Minkälaisia migreenin muotoja on olemassa ja mitkä ovat niiden oireet?

Migreeni on sairaus, jossa päänsärkyyn liittyy lukemattomia vivahteita. Kipu tuntuu yleensä vain pään toisella puolella. Usein kipuun liittyy pahoinvointia ja oksentelua sekä foto- ja fonofobiaa (valonarkuutta ja ääniarkuutta). Joskus kipua edeltää tai sen yhteydessä esiintyy näköhäiriöitä, kasvojen tai raajojen pistelyä tai puhevaikeuksia, mutta nämä oireet katoavat onneksi muutamien kymmenien minuuttien aikana (tätä kutsutaan auralliseksi migreeniksi). Kipu pahenee kaikkinaisen liikkeen vaikutuksesta ja on usein niin ankara, että se terrorisoi potilaan elämää, perhettä, vapaa-aikaa ja työtä. Migreenistä on olemassa kaksi päämuotoa: aurallinen ja auraton migreeni. Auratonta migreeniä esiintyy aurallista useammin, suhteessa 4:1. Naiset kärsivät migreenistä miehiä useammin, ja 60 prosentilla potilaista on ensimmäisen asteen sukulainen, jolla on tai on ollut migreeni.

Mistä migreenikipu on peräisin?

Migreenikohtauksen aikana aivokalvojen pienet verisuonet laajenevat ja tulehtuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että kipu syntyy periaatteessa kallon sisällä, mutta aivojen ulkopuolella, mikä saattaa lohduttaa potilasta. Potilaat kysyvät usein, että voiko näin voimakas kipu johtaa "verisuonen katkeamiseen päässä"?

Vastaus on yksinkertainen: Ei.

Miten migreeni diagnosoidaan? Onko pään kuvantaminen välttämätön?

Useimmissa tapauksissa diagnoosi on puhtaasti kliininen eli se perustuu ainoastaan lääkärin esittämiin kysymyksiin ja potilaan vastauksiin. Migreenille on määritelty erilaisia diagnostisia kriteereitä, ja jos potilaan päänsäryt täyttävät nämä kriteerit, voi lääkäri vahvistaa diagnoosiksi migreenin. Määritelmään kuuluu myös se, että lääkärin tekemä neurologinen tutkimus on normaali. Tämä varmistaa sen, että päänsäryt eivät johdu muusta syystä kuin migreenistä. Monet potilaat eivät ole tyytyväisiä diagnoosiin ilman aivojen tietokonetomografiaa tai magneettitutkimusta. Asiasta on kuitenkin syytä keskustella tarkkaan lääkärin kanssa, sillä jos kyseessä on edellä mainitut kriteerit täyttävä päänsärkyoireisto, aivojen kuvantaminen on turhaa.

Kenen tulisi vastata diagnosoinnista; yleislääkärin vai neurologin?

Yleislääkärin koulutus riittää hyvin tyypillisen migreenin diagnosointiin ja hoitoon. Neurologin apua tarvitaan epätyypillisissä tapauksissa tai jos tavanomaiset migreenilääkkeet eivät tehoa odotetusti.

Mitkä ruoat aiheuttavat migreenikohtauksia?

Ruoan tärkeyttä migreenin aiheuttajana on ehkä vuosien varrella liioiteltu, mikä on johtanut joskus jopa arveluttavankin tiukkojen ruokavalioiden suosittelemiseen. On kuitenkin varmaa, että jotkut potilaat ovat erittäin herkkiä tiettyjä ruokia kohtaan. Jos potilas pystyy tunnistamaan migreenikohtauksia aiheuttavat ruoka-aineet, voi hän jättää nämä pois ruokavaliostaan ja näin välttää osan kohtauksista. Migreenikohtausten esiintymiseen usein liitettävät ruoat sisältävät seuraavia aineksia: alkoholi (puna- ja kuohuviini), natriumglutamaatti (kiinalainen ruoka, tietyt esikypsennetyt ateriat, lihasäilykkeet ja jotkin kastikkeet), tyramiini (kypsytetyt juustot, kypsä plataani, maapähkinät), nitriitit (makkarat, lihasäilykkeet ja savustettu kala) sekä kofeiini ja fenyylietylamiini (suklaa, kahvi, kolajuomat, tee).

Monet ihmiset sanovat suklaan aiheuttavan migreenikohtauksia. Onko tämä totta?

Suklaalla on huono maine migreenikohtausten aiheuttajana, mutta on erittäin todennäköistä, että suklaan ja migreenin välinen yhteys on pelkkä yhteensattuma. Joillain potilailla esiintyy ennakko-oireita useita tunteja (joskus jopa 24-48 tuntia) ennen kipu- ja auraoireiden ilmenemistä. On todennäköistä, että nämä kipua edeltävät oireet johtuvat hypotalamuksen vajaatoiminnasta. Hypotalamus on pieni mutta tärkeä aivoalue, joka muun muassa ohjaa nälän ja janon tunnetta sekä himoa tiettyjä ruokalajeja kohtaan. Ainakin toisinaan migreenikohtaus ei siis johdu suklaan syönnistä, vaan kohtaus itsessään aiheuttaa makeannälän.

Miksi joillain potilailla esiintyy enemmän kohtauksia viikonloppuisin?

Migreenikohtauksilla on taipumus ajoittua viikonloppuihin, mikä huonontaa potilaan elämänlaatua entisestään. Syitä on monia ja ne esiintyvät usein yhdessä. Migreeni ajoittuu yleensä stressiä seuraavaan rentoutumisjaksoon, mikä yleensä osuu viikonloppuihin. Toinen syy on se, että potilaat usein nukkuvat pidempään viikonloppuisin ja nämä lisätunnit voivat laukaista migreenikohtauksen. Myös liiallinen alkoholin käyttö ja tupakointi - tunnetut migreenikohtauksen laukaisijat - ajoittuvat todennäköisemmin viikonloppuihin. Eräs syy voi olla myös kahvinjuonnin vähentäminen, koska moni juo paljon kahvia töissä ollessaan ja vähentää kahvinjuontia viikonloppuisin.

Voidaanko migreeni parantaa vai onko se elinikäinen sairaus?

Migreenille ei ole varsinaista parannuskeinoa. Sairaus on aina olemassa ja kohtauksia tulee esiintymään potilaan koko eliniän ajan, olivatpa ne sitten spontaaneja tai tietyn tekijän laukaisemia. Onneksi on todennäköistä, että kohtaukset vähenevät vuosien saatossa ja monilla potilailla ne katoavat käytännössä kokonaan.

Minkälaisia hoitokeinoja migreenille on olemassa?

Vaihtoehtoja ovat lääkkeetön hoito ja lääkehoito. Lääkkeettömiä hoitomuotoja ovat esimerkiksi elämäntyylin muutokset, liikunta, tupakoinnin lopettaminen ja rentoutumisharjoitukset kuten jooga. Lisäksi on olemassa kaksi erilaista lääkehoitoa: migreenikohtauksen hoito (akuutti hoito) ja migreenin estohoito. Kohtauslääkitystä käytetään kivun ja muiden akuuttien migreenioireiden poistamiseen ja ehkäisevää hoitoa migreenikohtausten vähentämiseen.

Mikä on paras tapa hoitaa migreenikohtauksia?

Tämä riippuu potilaasta. Parhaasta hoidosta ei voida puhua, koska migreenin hoito on aina yksilöllistä. Joissain tapauksissa paras tapa ehkäistä migreenikohtauksia on liikunnan lisääminen tai tupakoinnin lopettaminen, kun taas toisilla potilailla tietyt lääkkeet toimivat parhaiten. Se, mikä auttaa yhtä potilasta, ei välttämättä sovi toiselle. Parhaan hoidon löytäminen kullekin potilaille ei ole aina itsestään selvää, ja usein tarvitaan muutama epäonnistunut valinta ennen parhaan hoitomenetelmän löytymistä. Tämä tehokkaimman hoidon etsiminen vaatii kärsivällisyyttä sekä lääkäriltä että potilaalta.

Lääkärini mukaan päänsärkyjen lisääntyminen johtuu lääkityksen lisäämisestä. Eikö tämän pitäisi olla päinvastoin?

Osalla migreenipotilaista kohtausten lukumäärä kasvaa vuosien mittaan niin, että migreeniä on enemmän kuin 15 päivänä kuukaudessa. Tilaa kutsutaan krooniseksi migreeniksi. Tiedetään, että lääkkeiden liikakäyttö - olivatpa ne sitten kipulääkkeitä tai täsmälääketriptaaneja - on yksi tekijä, joka johtaa kroonisen migreenin kehittymiseen. Jos migreeniä on useita kertoja viikossa tai jopa viikottain, kannattaa aina miettiä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa, voiko osa päänsäryistä johtua lääkkeiden liikakäytöstä. Näin tiheään toistuvassa migreenissä on myös korkea aika harkita estolääkityksen aloitusta.

Missä kivun vaiheessa lääke tulisi ottaa?

Tehokkaimmat lääkkeet vaikeaan kohtaukseen ovat triptaanit. Tulehduskipulääkkeet ovat parhaimmillaan kivun ollessa lievä tai kohtalainen. Triptaanien kohdalla lääkkeiden ottamisen ajankohta riippuu kivun alkamisen nopeudesta, oksentelusta ja esimerkiksi jännityspäänsäryn esiintymisestä. Triptaanien tehokkuus lisääntyy, jos ne otetaan kivun alkaessa. Toisaalta hoitoa kivun alkuvaiheissa ei voida suositella kaikille potilaille, ei etenkään niille, joilla on viikottain useita kohtauksia. Vaarana on lääkepäänsäryn kehittyminen. Triptaanien varhainen otto sopii parhaiten potilaille, joilla kohtauksia on muutama kuukaudessa tai harvemmin, ja jotka kykenevät erottamaan migreenikivun muusta päänsärystä jo kohtauksen alkuvaiheissa. Kokeilemalla selviää kunkin potilaan kohdalla kuinka tehokasta varhainen lääkitys on juuri heille.

Miksi triptaaneja voidaan ottaa niin monessa muodossa?

Migreenille on tyypillistä pahoinvointi ja oksentelu. On tietysti hyödytöntä antaa tabletti potilaalle, joka hetken kuluttua oksentaa sen pois. Tästä syystä on kehitetty lääkkeitä, joita voidaan antaa ihonalaisella injektiolla tai nenän tai peräsuolen kautta, jos suun kautta otetut lääkkeet eivät pysy sisällä.

Kuinka kauan hoitoa on jatkettava?

Lääkäri pystyy määrittämään ehkäisevän lääkityksen tehokkuuden parin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tehokas lääkitys vähentää kohtausten määrää vähintään 50 prosentilla. Jos tehoa ei voida osoittaa tässä ajassa, on lääke syytä vaihtaa toiseen. Tehokasta hoitoa jatketaan yleensä 3-6 kuukauden ajan. Tämän jälkeen voidaan pitää tauko ja katsoa, onko migreeni "rauhoittunut" ja voidaanko estolääkitys lopettaa. Jos migreeni myöhemmin aktivoituu uudelleen, tehokkaaksi ja turvalliseksi todettu lääke kannattaa aloittaa uudelleen.

Miksi minulle on määrätty masennus- tai epilepsialääkkeitä, vaikka minulla on migreeni?

Sinulle ei ole määrätty masennus- tai epilepsialääkkeitä vaan migreenilääkkeitä, joita käytetään myös masennuksen ja epilepsian hoitoon (tosin selvästi migreeniä suuremmilla annoksilla). Lukuun ottamatta ergotamiinivalmisteita (joita käytetään vähenevässä määrin) ja triptaaneja (joita käytetään enemmän ja enemmän), useimmat migreenin ja muiden päänsärkyjen hoitoon käytetyt lääkkeet on lainattu muista sairauksista. Kipu- ja tulehduslääkkeitä käytetään useisiin tarkoituksiin ja beetasalpaajia - tehokkaita migreenin estolääkkeitä - käytetään sydän- ja verenpaineongelmien hoidossa. Samoin myös tiettyjä epilepsialääkkeitä kuten topiramaattia tai masennuslääkkeitä kuten amitriptyliiniä käytetään migreenin hoidossa. Tämä ei tarkoita sitä, että potilas kärsisi epilepsiasta tai masennuksesta, vaan että tiedämme näiden lääkkeiden olevan tehokkaita myös migreenin hoidossa. Migreenin hoidossa käytettävät annokset ovat myös huomattavasti "alkuperäisissä" sairauksissa (korkea verenpaine, epilepsia tai masennus) käytettäviä annoksia pienempiä.

Ovatko migreenilääkkeet vaarallisia?

Kaikki migreenilääkkeet - niin kohtaus- kuin estolääkkeetkin- ovat oikein ja ohjeiden mukaisesti käytettyinä turvallisia. Toisaalta kaikilla lääkityksillä on myös sivuvaikutuksia. Suurin osa migreenilääkkeiden sivuvaikutuksista on lieviä, vaikkakin ajoittain epämiellyttäviä. Potilaan on kuitenkin aina syytä keskustella niistä lääkärin kanssa ennen lääkityksen aloittamista, ja jos sivuvaikutuksia esiintyy, on syytä ottaa yhteys lääkäriin uudelleen. Usein esim. lääkeannosta vähentämällä sivuvaikutukset saadaan kuriin.

Vaurioittaako migreeni aivoja?

Migreeni on määritelmänsäkin mukaisesti päänsärkysairaus, jossa oireet eivät johdu muusta syystä kuin migreenistä. Lisäksi nykyaikaisissa tietokonetomografia- tai magneettikuvissa ei näy mitään muutoksia tyypillisellä migreenipotilaalla. Vielä ei ole myöskään pystytty todistamaan, että kipu sinänsä aiheuttaisi muutoksia aivorakenteissa. Migreenipotilaat voivat siis olla tämän suhteen huoletta. On aivan varmaa, että on terveydelle ja aivoille vaarallisempaa esimerkiksi tupakoida kuin kärsiä migreenistä.